Minimaalinen lojban pikakurssi

Päätin kirjoittaa hyvin lyhyen katsauksen lojban-kieleen. Tarkoituksena on on antaa edes jonkinlainen vastaus siihen, miten lojban eroaa sekä luonnollisista kielistä, että myös lähes kaikista muista keinokielistä.
Ensiksikin lojbanin sisäinen rakenne eroaa radikaalisti luonnollisista kielistä. Lojbanissa ei ole sanaluokkia: substantiivejä, verbejä, adjektiivejä. Lojbanistanilainen ajattelu ei perustu näihin, vaan suhteisiin, relaatioihin. Kaikkien käsitteiden sisältö määräytyy niiden suhteissa toisiin käsitteisiin. Jos ymmärrät jonkin käsitteen, ymmärrät silloin miten se suhtautuu toisiin käsitteisiin. Tällainen looginen ajattelu on lojbanin ydin. Tavallisin muoto relaation määrittelevänä sanana lojban-kielisessä lauseessa on gismu, lojbanin juurisana. Muitakin on, mutta ei tässä pikakurssissa.

Lojbanin peruslausemuoto on bridi. Sen muoto on tällainen:

sumti1 selbri sumti2 sumti3 sumti4 sumti5 .

Selbri on relaatio, siis usein gismu, ja sumti on parametri, argumentti tai attribuutti (miksi sitä nyt haluaa kutsua). Ohjelmointia tunteville tämä vastaisi C:n sukuisten kielten esitystä:

selbri ( sumti1, sumti2, sumti3, sumti4, sumti5);

Lojbanin bridi siis käyttää paikkakoodia määrittelemään kunkin gismun parametrien, sumtien merkityksen, ihan niin kuin C-kielen funktiokutsu, pilkkuja vaan ei käytetä ja (yleensä) ensimmäinen sumti on ennen selbriä. Seuraavassa esimerkkinä joukko gismuja, juurisanoja, X:t ovat parametrejä:

patfu x 1 on x 2 :n isä
nelci x 1 pitää x 2 :sta
cifnu x 1 on vauva, pentu, edustaen lajia x 2
melbi x 1 on kaunis x 2 :n mielestä x 3 suhteessa x 4 standardin mukaan
kurji x 1 huolehtii x 2 :sta

Näistä gismuista huomaa, että lojbanin juurisanan merktys voi olla substantiivin, verbin tai adjektiivin kaltainen, mutta aina se kuitenkin kuvaa parametrien semanttista suhdetta. Parametrejä voi olla yhdestä viiteen. Tarpeen vaatiessa voi niitä vielä lisätä. Seuraavaksi muutama esimerkki-bridi:

.i la marttis. patfu la kirsis.
Martti on Kirsin isä.

.i la kirsis. cifnu
Kirsi on vauva.

.i la kirsis. melbi la marttis.
Martin mielestä Kirsi on kaunis.

.i la kirsis. nelci le patfu
Kirsi pitää isästä.

.i la marttis. kurji la kirsis.
Martti huolehtii Kirsistä.

Näistä triviaaleista esimerkeistä voi tehdä esim seuraavat havainnot.

1.Lauseet erotetaan toisistaan lyhyellä .i äänteellä. Piste ( . ) ei ole välimerkki vaan osoittaa ääntämisen taukoa. Välimerkkejä ei käytetä. Lojbanissa kaikki mitä kirjoitetaan on myös äännettävissä, siksi ei myöskään käytetä isoja kirjaimia.

2.Erisnimien kanssa käytetään la – artikkelia. Muita artikkeleita on paljon, mutta ei mitään ”sukuja”. Erisnimien on päätyttävä konsonanttiin ja pisteeseen, joka siis osoittaa vain lyhyttä taukoa.

3.Kaikkia gismun sumteja ei ole pakko käyttää.

4. Gismua voidaan le-artikkelilla varustettuna käyttää sumtina, jolloin tarkoitetaan ko gismun X1 sumtia. Siis le patfu on se, joka on jonkun isä, eli patfun X1. Kuten yllä: "x 1 on x 2 :n isä".

Esimerkkinä vielä realistisempi, monimutkaisempi lause:

.i la ranjit. smaji ca lenu la suzyn. cpedu le sanmi le bevri kei ki'u le nu ry. clite kei .e le nu ry. nelci le voksa be la suzyn. kei
Ranjeet on hiljaa Susanin pyytäessä ruokaa tarjoilijalta, koska hän on kohtelias ja koska hän pitää Susanin äänestä.

Lojbanin kielioppi on suhteellisen monimutkainen (mutta looginen, kiinnostava ja ihan opittavissa) sekä koko kielen tapa tarkastella maailmaa on muista kieliestä poikkeava. Kielessä käytetään paljon kieliopillisia pikkusanoja, joista käytetään nimitystä cmavo. Näitä ovat ovat yllä olevassa esimerkissä kaikki, joissa on vähemmän kuin viisi kirjainta. Viisikirjaimiset ovat aina gismuja elleivät ole erisnimiä.

Lausumisesta neljä suomalaiselle tärkeintä huomiota:

1.'J ' lausutaan shz-tyypisenä S-kirjaimena kuten ranskan sanassa 'bonjour'.
2. 'C' lausutaan sh -suhu-S – kirjaimena.
3.Heittomerkki: ' on kevyt H-kirjain. Siis yllä esimerkissä ki'u lausutaan ”kihu”.
4.'X' lausutaan vahvana H:na kuten nimessä Bach.

Muut sujuvat aika suomalaisittain, paitsi 'Z' englantilaisittain (ei siis 'ts' ).