Yhteisöllisyys

Jo blogin ensimmäisessä (muistaakseni..) kirjoituksessa esitin yhdeksi tavoitteistani käynnistää jonkinlainen, vaikka edes suppea, yhteisöllinen lojban-toiminta. Jos ainakin aluksi kriteerit olisivat matalalla, niin kaikille lojbanista kiinnostuneille kevyestä yhteisöllisestä toiminnasta olisi enemmän iloa ja hyötyä kuin vaivaa. Vaivaa tulisi vasta sitten, kun perustettaisiin rekisteröity yhdistys pakollisine kokouksineen ja pöytäkirjoineen. Ja silloinkin kohtuullisesti.
Löysänkin yhteisöllisyyden yksi hyvä tavoite olisi järjestää esim kerran vuodessa yhteistapaaminen, joka sisältäisi lähinnä opetusta, workshoppeja ja vapaata keskustelua. Tiedän (runsaan kuukauden) Google-analyst seurannan tuloksena, että tätä blogia tarkkailee säännöllisesti 4-6 henkilöä ja on todennäköistä, että määrä kasvaa puolen vuoden kuluessa ehkä kaksinkertaiseksi. Tietysti tämä toteutuu sillä (minimi) edellytyksellä, että minä itse pystyn väsäämään uusia kirjoituksia tasaisin välein ja kirjoitukset sisältävät lisäksi riittävän kiinnostavia raportteja projektistani. Olettaisin ehtojen toteutuvan.

Itsekkäät tavoitteet? Oma itsekäs tavoitteeni saavuttaa sellainen asiantuntemus, että voisin sillä esim 3v kuluttua hankkia leipäni ja työllistää itseni eläkeikään asti (siis n. 7v ajan). Liiketoimintamallia ei vielä ole.

Epäitsekkäänä tavoitteena on tuoda "lojban-tietoisuutta" Suomeen. Koska, kuten olen aiemmin esittänyt, pidän lojbania erittäin hyödyllisenä työkaluna monien eri ongelmien ratkaisuissa. Yhteisöllisyys edistäisi tätä tavoitetta kvanttihypyn lailla. Oletan, että lojban työllistäisi monia muitakin.

Mutta yhteisöllisyyden toteutuminen edellyttää pieniä aloitteita muiltakin kuin minulta. Edes ihan pieniä.

Harjoitusmaailman XML-kuvaus

Sain vihdoin laadituksi kuvaksen alla esitetystä 20:stä lojban-bridistä:
http://www.freedrive.com/member/viewfolder/173153
XML-tiedosto on siis esitys lauseiden syntaktisesta rakenteesta. Vääntäessäni tiedostoa löysin paljon virheitä lojban-lauseista. Korjaan virheet. Olen varma, että virheitä on vielä kaikkialla, lojban-tasolla, XML-tasolla ja koko ajattelussani. Seuraavaksi (päivitettyäni virheelliset lauseet) ladattuani sekä suomenkieliset että lojbanikieliset tiedostot XML:n seuraksi, teen neljänneksi esitykseksi PEG-kieliopin (Parsing Expression Grammar), jonka pitäisi olla jälleen yhtäpitävä edellisten kanssa. Sen jälkeen olisin kai valmis alkamaan vääntämään C++-koodia, jonka tietysti myöskin pitäisi olla sopusoinnussa edellisten kanssa. Koodin siis pitäisi lojban-tekstistä PEG-kielioppia käyttäen pystyä työstämään valmiiksi vertailumalliksi väsätty XML-tiedosto. Sitten ensimmäinen vaihe on valmis.

Kehollisuuden vaatimus

Tekoälykeskustelussa, eteenkin filosofisessa sellaisessa, on eräs aihealue, joka on tavalla tai toisella jatkuvasti ajankohtainen. Se on kysymys "kehollisuuden" (embodiment) tarpeellisuudesta. On eräs koulukunta, jonka mielestä vain robotiikka voi johtaa aitoon, vahvaan, yleiseen tekoälyyn (AGI), koska vain robotin sensomotorinen toiminta "maadoittaa" robotin sisäisen tietämysrakenteen reaaliseen maailmaan. Kehityskykyinen robotti havainnoi todellista ulkomaailmaa aisteillaan ja osallistuu siihen motorisilla kyvyillään esim liikkumalla, navigoimalla ja liikuttelemalla ulkoisia objekteja. Täten robotin sisäinen malli ulkomaailmasta kypsyy oppimalla vastaamaan todellisen maailman hienojakoista hierarkista rakennetta.

AGI-keskustelusivuilla käytiin n. viikko sitten tähän asetelmaan liittyvä keskustelu, joka pohjautui Pei Wangin edellä kuvattuun väitteeseen kriittisesti suhtautuvaan mielipidekirjoitukseen.
http://www.mail-archive.com/agi@v2.listbox.com/msg13298.html

Vaikka em. robotiikkaa puoltava väite on uskottava ja looginen, sen "vain" -sisältö on epäilyttänyt Pei Wangin lisäksi myös minua. Olen ehdottomasti samaa mieltä, että pelkästeen omaan sisäiseen maailmaansa nojaava järjestelmä on kehityskyvytön ja vakavasti rajoittunut. Kehittyvän järjestelmän on oltava interaktiivisessa suhteessa ulkomaailmaan. Mutta epäilen vahvasti sellaista ehdottomuutta, että vain robotin sensomotorinen suhde ulkomaailmaan olisi ainoa mahdollisuus tarjota AGI-tasoiseksi älyksi pyrkivälle järjestelmälle toiminta- ja kehityskentän.

Onhan robotinkin kokema maailma aina jotenkin rajoittunut. Sillä ei ole täydellisiä aisteja ja sen toimintaympäristö on mahdollisesta monipuolisuudestaan huolimatta aina pieni vain pieni osajoukko kaikesta kuviteltavissa olevasta. Miksi siis tällainen "robotin leikkikenttä" olisi ainoa mahdollinen kehittävä "leikkikenttä"? Voisin kuvitella muitakin mahdollisuuksia.

Kuten Pei Wang, minäkin olen pohdiskellut (jo vuosien ajan) mitä rajoituksia ja mahdollisuuksia olisi sellaisella AI-järjestelmällä, joka toimii pelkästään "ASCII-maailmassa" eli näppäimistöltä kirjoitettavissa olevien merkkien rajoittamassa todellisuudessa. Tällainen todellisuus olisi täysin erilainen kuin esim huonetiloissa operoivan, näkevän, kuulevan ja tuntevan (kosketusaistin kautta) humanoidirobotin maailma. Mutta olisiko ASCII-maailma liian suppea tai muuten huonompi?

Ben Goerzelin näkemyksen mukaan (em. keskustelu) tällainen "humanoidiaisteihin" ja motorisiin ulottuvuuksiin perustuva maailma tarjoaa hahmoja, joiden tilastolliset ominaisuudet eroavat radikaalisti edukseen, sopien paremmin esimerkiksi ihmislapsen tai muun kehittyvän mielen kehitysympäristöksi, kuin vaihtoehtona yksipuolisesti symbolinen maailma. Mutta hän itse myöntää, että hän ei voi todistaa väitettään vaan se perustuu puhtaasti intuitioon. Benin näkemys on ilmeisen totta, kun kysymys on biologisten aivojen oppimiskyvystä. Tämä siksi, että biologiset aivot ovat vuosimiljoonien kuluessa erikoistuneet juuri tällaiseen ympäristöön. Mutta entä jos aivojen perustana on tavallisten tietokoneiden "von-Neuman-arkkitehtuuri"? Minä ja Pei emme ole siinä tilanteessa varmoja tilanteesta. Ainakin näiden vaihtoehtoisten "leikkikenttien" laadullinen ero on kaventunut ja symboolimaailmalla on joitakin etujakin. Näitä etuja ovat ainakin sensomotorisen järjestelmäarkkitehtorisen kerroksen suhteellinen yksinkertaisuus ja laskentakapasiteetin pienempi tarve verrattuna audio-visuaaliseen aistidataan ja fyysisen maailman liikeballistiikan hallinnan vaatimuksiin.

Minun esimerkkini tekstibotin opettavaksi leikkikentäksi voisi olla C++ ohjelmointi. Maailma muodostuisi kausaalisesta "tuotantoketjusta": botin tuottama lähdekoodi - käännöstyökalut - debug-ympäristö - vaativampi testiympäristö - ohjelman tulosteet. Samoin kuin fyysisellä robotilla, myös tekstibotilla olisi ulkoa annetut toiminnat tavoitteet ja arvohierarkia. Molemmilla järjestelmillä olisi mahdollisuus muodostaa kausaalisen toiminnan kautta tuntemus oman "itsen" olemassaolosta ensimmäisenä vaiheena kohti "reflektiivistä itsetitetoisuutta" ja "vapaan tahdon kokemusta". Käännös- ja testiympäristö sekä "valvojan" (ihminen) liittymä muodostavat tekstibotin kausaalisen "ulkomaailman". Tällainen ympäristö tarjoaa ihmisohjelmoijalle kovatasoisia ja monipuolisia haasteita, niin miksei tekstibotillekin?

Pei Wangin mukaan kehollisuuden tärkeimmät kriteerit ovat, ei robotiikka, vaan se kokemus ja vuorovaikutteisuus, jota järjestelmä ulkomaailman suhteen harrastaa.

Mutta älköön kukaan kuvitelko, että minä tässä vaiheessa rakentelen mitään edelläkuvatun kaltaista. Olen lähempänä maanpintaa.

Tarkennan hieman vaiheita

Tuon edellisen tekstin kommenttikirjoittelun pohjalta tarkennan hieman kahta ensimmäistä projektin vaihetta.

Ensimmäisen vaiheen tarkoitus on oikeastaan vain osata parsia lojban-kielinen lause kerrallaan. Lauseet riippuvat toisistaan vain selkeästi määriteltyjen prosumtien kautta, mutta lauseiden kokonaissemantiikkaa ei integroida. Tulostettavan XML-tiedoston ainoa tarkoitus on tässä vaiheessa vain olla verifiontia varten, että parsinta on tehty oikein. Tiedostoa ei ole tarkoitus käyttää mihinkään muuhun erityiseen, eikä esim lukea sisään uudestaan.

Toisen vaiheen tarkoitus on tuoda mukaan lauseiden yhteisen semanttisen sisällön integrointi. Semanttinen sisältö rakennetaan sisäiseksi olioesitystavaksi, joka vastaa tarkoin tulostettavaa XML-tiedoistoa. Tämä toisen vaiheen XML-tiedosto siis sisältää koko luetun tekstin kaikkien lauseiden ja mahdollisen pohjalla olevan semanttisen rakenteen yhteisen, integroidun kuvauksen. Tätä tiedostoa käytetään esinnäkin tallennettaessa tietämys levylle suljettaessa ohjelma ja ohjelman uudelleenkäynnistyksessä luettaessa vanha tietämys ajonaikaiseksi oliorakenteeksi.

Toinen erittäin mahdollinen käyttötapa on jokin muu hyötykäyttö, tiedosto on ohjelman tärkein tuloste. Tässä tulevat kyseeseen muut XML-työkalut.

Mutta muuten ohjelmalle ei ole tarkoitus syöttää mitään uutta XML-tietoa sen (tai sen muiden kopioiden) tallentamia tietämysrakennelmia lukuunottamatta. Uutta tietoa syötetään sisään vain "puhtaina lojban-lauseina", ei XML-muodossa.

Parserin on tarkoitus olla PEG-parseri. Syntaksi esiintyy lähinnä .h-tiedoston tasolla. Jokainen säännöistä on oma olionsa, joka alustetaan .h-tiedoston parametreilla.

Softaprojekti alkaa

Oppikirjaprojekti on ollut puoliksi itselleni, lojbanin opiskelun runko, puoliksi tarkoitettu avuksi muille, suomenkielisille, lojbanista kiinnostuneille. Vaikka oppikirjan loppuun sattaminen jatkuukin, oletan olevani nyt valmis lojban-ohjelmani seuraavaan projektiin.
Nyt aion aloittaa pitkän hankkeen, jonka lopullisena tavoitteena on lojbaniksi interaktiivisesti kommunikoiva botti. Botti hallitsee laajan ontologian, ymmärtää ainakin lojban-kielen suurta osajoukkoa, ellei koko kieltä, osaa vastata järkevästi lojbankielisiin kysymyksiin sekä esittää omia kommentteja ja kysymyksiä esimerkiksi inkonsistenttisen tiedon suhteen. Botti ylläpitää laajaa tietämyskantaa, jota se keskustelun kuluessa kasvattaa ja päivittää.
Ei ole tässä vaiheessa tarpeen esittää yksityiskohtaista roadmappia ja aikataulua tavoitteeseen, mutta esittelen kolme ensimmäistä vaihetta.

1. Parseri, jäsentelijä, joka osaa lukea rajoitettua syntaksia käyttävän lojban-kieleisen tekstitiedoston. Tiedosto kuvaa yksinkertaisen "harjoitusmaailman". Siis tiedoston kaikki lauseet liittyvät konsistentisti toisiinsa, täydentävät yhteistä verbaalista harjoitustodellisuuden kuvausta. Kukin lause erikseen parsitaan omaksi osakseen kokonaisutta esittäväksi XML-tedostoksi.
2. Hieman laajempi harjoitusmaailma ja laajempi syntaktinen pelivara. Yksittäiset lauseet yhdisteään yhdeksi konsistententiksi harjoitusmaailman XML-kuvaukseksi. XML-kuvauksen takana on luonnollisesti ajonaikainen oliorakenne. Ohjelma osaa lukea sisään tallentamansa kuvauksen ja täydentää sitä lisälauseilla, joiden konsistenttisuus tarkastetaan.
3. Lisätään vastauskyky yksinkertaisiin harjoitusmaailmaa koskeviin kysymyksiin.

Seuraavaksi esittelen ensimmäisen harjoitusmaailman. Se käsittää vain 20 lausetta.

Ensin suomeksi:

1. Islalojbanis on meren ympäröimä saari.

2. Meren nimi on Atlantis.

3. Saari on muodostunut kalliosta.

4. Saarella on metsää.

5. Metsä on muodostunut puista.

6. Ihmiset tulevat Islalojbanikselle mantereelta meren yli laivalla.

7. Islalojbanikseksella asuu ihmisiä ja kaneja

8. Meressä on kaloja.

9. Saaren kanit syövät kasveja.

10. Puut ja ruoho ovat kasveja, joita kanit syövät.

11. Ihmiset syövät kasveja, kaloja ja kaneja.

12. Ihmiset pyydystävät kaloja merestä ja kaneja saarelta.

13. Ihmiset viljelevät kasveja, joita he syövät.

14. Kasveja, joita ihmiset syövät, ovat peruna, riisi, olivi ja sipuli

15. Ihmiset asuvat taloissa.

16. Kanit asuvat koloissa.

17. Mantereen ihmiset vierailevat Islalojbanikseksella ja Islalojbanikseksen ihmiset mantereella.

18. Islalojbanis on kaunis, silloin kun sen metsät ovat vihreitä.

19. Talvella metsät eivät ole vihreitä koska puiden lehdet putoavat.

20. Kesällä meri on rauhallinen, mutta talvella meri on myrskyinen.

Sitten sama lojbaniksi:

ni'o la .islalojbanis. goi ko'i cu daplu fi le xamsi

.i la .atlantis. goi ko'a cu cmene le xamsi

.i ko'i rocki

.i ko'i vasru lei ricfoi

.i le ricfoi cu gunma lei tricu

.i loi remna cu klama ko'i le braplu mu'o ko'a le bloti

.i ko'i se xabju lo'i remna goi ko'e .e lo'i ractu goi fo'a

.i lo'i finpe cu nenri ko'a

.i fo'a pe ko'i cu citka le'i spati

.i le'i tricu .e le blaci cu cmima le'i spati poi se citka fo'a

.i ko'e cu citka le'i spati .e le'i finpe .e fo'a

.i ko'e se purdi fi lei spati poi lei ko'e cu citka ke'a

.i lo patlu .e lo rismi .e lo alzaidu .e lo sluni cu spati poi ko'e citka ko'e

.i ko'e xabju le zdani

.i fo'a xabju le kevna

.i le remna pe le braplu cu vitke ko'a .ije le remna pe ko'a cu vitke le braplu

.i ko'a melbi lenu lei ricfoi pe le daplu cu grino

.i lei ricfoi na cu crino lenu le dunra kei ri'a loi pezli pe loi trizu pu cu farlu

.i lenu le crisa fa le xamsi cu smaji ki'i ri to'e smaji lenu le dunra

Valitettavasti blogin asetukset sotkevat yrityksen lisätä tähän loppuun pätkä tavoitteena olevaa XML-koodia, jota minulla on valmiina. Mutta luonnollisesti laadin tavoite-XML-koodin valmiiksi ennenkuin kirjoitan riviääkään C++ -koodia.