Lambda ry järjesti keväällä lojban-kielen alkeiskurssin Helsingissä. Kurssi käsitti seitsemän oppituntia, kokeet, ja pari lisäluentoa. Kurssimateriaali, joka muodostaa selkeän alkeiskokonaisuuden lojbanista, löytyy osoitteesta Käytännön lojbania matkailijoille.
Olisi ollut mukava itsekin osallistua kurssille, mutta huomasin tilanteen kurssin jo alettua ja olihan minulla keväällä aika tiukalla. Toivottavasti osallistujat nauttivat kursista ja jatkavat lojbanin opintoja muodossa tai toisessa. Lisäksi muidenkin kannattaa ehdottomasti tutustua kurssin materiaaliin. Ja toivottavasti kurssi saa myös jatkoa.
lauantai 25. huhtikuuta 2009
maanantai 20. huhtikuuta 2009
Sanastojen opiskelu
Kielitaidon opiskelun kaksi keskeistä haastetta ovat sanaston ja kieliopin opiskelu. Näiden vaikeuksien lisäksi tulevat opiskeltavalle kielelle tyypillisten sanonta- ja ajattelutapojen omaksuminen, ääntämisen vivahteet ym. Järkevä vieraiden kielten opiskelu perustuu niin paljon kuin mahdollista "luomumenetelmään", jota pikkulapsi käyttää äidinkielensä opiskeluun. Tässä menetelmässä kielen kaikki ulottuvuudet opiskellaan sisäkkäin, yhtäaikaa, soveltamalla jo opittua ja uutta aineistoa arkielämän olosuhteissa ilman, että erityisesti pyritään opiskelemaan kieltä. Lapsi, opiskelija, kuuntelee, analysoi, toistaa, soveltaa.. käyttää kieltä kulloisessakin asiayhteydessä.
Aikuisopiskelijalle luonnonmenetelmä on harvoin mahdollinen. Onneksi vaihtoehtoisetkaan menetelmät nykyaikaisilla audiovisuaalisilla apuvälineillä toteutettuina eivät paljon häviä luonnonmenetelmälle. Mutta usein kieltenopiskelijalle tulee vastaan tilanteita, joissa opiskeltavasta kielestä on olemassa todella vähän laadukasta opiskelumateriaalia. Esim. lojban-kielen suhteen tilanne on tällainen. Tällöin joutuu turvautumaan niinkin primitiiviseen menetelmään kuin raakaan sanaston pänttäämiseen.
Kehittäni "trainwords.py" -skripti on yksinkertainen työkalu sanaston opiskelemiseksi viiden asteittain vaikeutuvan vaiheen kautta. Menetelmä pyrkii madaltamaan luonnonmenetelmän tavoin oppimista hidastavaa stressiä, alentamalla uusien sanojen oppisen kynnyksiä, osaamisen siirtyessä kohteena olevan sanan osalta uudelle, vaativammalle osaamisen tasolle. Oman kokeiluni perusteella menetelmä toimii, sanat painuvat mieleen melko matalalla henkisellä ponnistuksella.
Menetelmän vaiheet ovat:
1. Esittely, esittelee sanaparin, opiskelija toistaa mielessään.
2. Monivalinta, valitse oikea suomennos kolmesta vaihtoehdosta
3. Monivalinta, valitse oikea vieraskielinen sana vaihtoehdoista
4. Anna vieraskielisen sanan suomenkielinen vastine
5. Anna suomenkielisen sanan vieraskielinen vastine
Asteittainen vaikeutuminen ei kyllä aivan toteudu ihanteellisella tavalla. 2. ja 3. vaiheet ovat lähes samaa vaikeustasoa, ainakin siirtyminen 2:lta 3:lle ei tuota ongelmia. 4.-taso on jo hieman vaikeampi, virheitä tulee silloin tällöin, mutta hyppäys 4. - 5. on selvästi prosessin vaikein.
Yksi sanapari vaeltaa järjestyksessä, opiskelun edistymisen mukaisesti, kaikki em. vaiheet läpi. Sanaston opiskelun alkua lukuuottamatta, kaikissa vaiheissa olevia sanoja on yhtä aikaa työskentelyn kohteena. Uusia sanoja lisätään esittelyvaiheeseen sitä mukaa kuin kuin tilaa vapautuu muista vaiheista. Kahdessa viimeisessä vaiheessa voidaan toteuttaa "regressio", jossa vaikea sana palautetaan edelliselle tasolle. Lopuksi, kun kaikki sanat on otettu mukaan alkuperäisestä sanastolistasta, vaikeimmiksi osoittautuneita sanoja otetaan uudelleen kertaukseksi esittelyvaiheeseen.
On parasta, että opiskelija rakentaa itse sanastonsa. Sopiva koko opiskeltavalle sanastolle on 50-120 sanaparia kerrallaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä homonyymien kanssa, siis suomenkielen homonyymien (lojbanissa niit ei tietenkään ole), sanojen, joilla on sama muoto, mutta eri merkitys. Siksi on välillä pakko tarkentaa sanoja yhdyssanan muodossa (minä olen käyttänyt alaviivaa).
Olen kokeillessani myös huomannut, että vaikean sanaston ollessa kyseessä, joskus on parasta aloittaa alusta, alustaa sanaston opiskelu (ohjeiden mukaan).
Tällaisessa sanojen pänttäämisessä opetellaan lojbanin sanoille suomenkielisiä vastineita, mutta sanojen todellinen semanttinen merkitys rakentuu aivoihin vasta, kun sanoja käytetään, joko lukiessa tai mieleummin aktiivisesti, kirjoittaen tai puhuen.
Python-skriptejä on kaksi, toinen paremmin testattu linux-ympäristöön ja toinen windows/cygwin-ympäristöön. Kahdella eri skriptillä oli helponta ratkaista ymäristöjen erilainen skandi-ascii-merkkien koodaus.
Työkalu löytyy uudelta apusivultani:
Sanojen Opiskelu
Aikuisopiskelijalle luonnonmenetelmä on harvoin mahdollinen. Onneksi vaihtoehtoisetkaan menetelmät nykyaikaisilla audiovisuaalisilla apuvälineillä toteutettuina eivät paljon häviä luonnonmenetelmälle. Mutta usein kieltenopiskelijalle tulee vastaan tilanteita, joissa opiskeltavasta kielestä on olemassa todella vähän laadukasta opiskelumateriaalia. Esim. lojban-kielen suhteen tilanne on tällainen. Tällöin joutuu turvautumaan niinkin primitiiviseen menetelmään kuin raakaan sanaston pänttäämiseen.
Kehittäni "trainwords.py" -skripti on yksinkertainen työkalu sanaston opiskelemiseksi viiden asteittain vaikeutuvan vaiheen kautta. Menetelmä pyrkii madaltamaan luonnonmenetelmän tavoin oppimista hidastavaa stressiä, alentamalla uusien sanojen oppisen kynnyksiä, osaamisen siirtyessä kohteena olevan sanan osalta uudelle, vaativammalle osaamisen tasolle. Oman kokeiluni perusteella menetelmä toimii, sanat painuvat mieleen melko matalalla henkisellä ponnistuksella.
Menetelmän vaiheet ovat:
1. Esittely, esittelee sanaparin, opiskelija toistaa mielessään.
2. Monivalinta, valitse oikea suomennos kolmesta vaihtoehdosta
3. Monivalinta, valitse oikea vieraskielinen sana vaihtoehdoista
4. Anna vieraskielisen sanan suomenkielinen vastine
5. Anna suomenkielisen sanan vieraskielinen vastine
Asteittainen vaikeutuminen ei kyllä aivan toteudu ihanteellisella tavalla. 2. ja 3. vaiheet ovat lähes samaa vaikeustasoa, ainakin siirtyminen 2:lta 3:lle ei tuota ongelmia. 4.-taso on jo hieman vaikeampi, virheitä tulee silloin tällöin, mutta hyppäys 4. - 5. on selvästi prosessin vaikein.
Yksi sanapari vaeltaa järjestyksessä, opiskelun edistymisen mukaisesti, kaikki em. vaiheet läpi. Sanaston opiskelun alkua lukuuottamatta, kaikissa vaiheissa olevia sanoja on yhtä aikaa työskentelyn kohteena. Uusia sanoja lisätään esittelyvaiheeseen sitä mukaa kuin kuin tilaa vapautuu muista vaiheista. Kahdessa viimeisessä vaiheessa voidaan toteuttaa "regressio", jossa vaikea sana palautetaan edelliselle tasolle. Lopuksi, kun kaikki sanat on otettu mukaan alkuperäisestä sanastolistasta, vaikeimmiksi osoittautuneita sanoja otetaan uudelleen kertaukseksi esittelyvaiheeseen.
On parasta, että opiskelija rakentaa itse sanastonsa. Sopiva koko opiskeltavalle sanastolle on 50-120 sanaparia kerrallaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä homonyymien kanssa, siis suomenkielen homonyymien (lojbanissa niit ei tietenkään ole), sanojen, joilla on sama muoto, mutta eri merkitys. Siksi on välillä pakko tarkentaa sanoja yhdyssanan muodossa (minä olen käyttänyt alaviivaa).
Olen kokeillessani myös huomannut, että vaikean sanaston ollessa kyseessä, joskus on parasta aloittaa alusta, alustaa sanaston opiskelu (ohjeiden mukaan).
Tällaisessa sanojen pänttäämisessä opetellaan lojbanin sanoille suomenkielisiä vastineita, mutta sanojen todellinen semanttinen merkitys rakentuu aivoihin vasta, kun sanoja käytetään, joko lukiessa tai mieleummin aktiivisesti, kirjoittaen tai puhuen.
Python-skriptejä on kaksi, toinen paremmin testattu linux-ympäristöön ja toinen windows/cygwin-ympäristöön. Kahdella eri skriptillä oli helponta ratkaista ymäristöjen erilainen skandi-ascii-merkkien koodaus.
Työkalu löytyy uudelta apusivultani:
Sanojen Opiskelu
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)