sunnuntai 23. maaliskuuta 2008

Ehdotus: lojban aiheeksi pro gradu-työhön

Mielestäni lojban ja siihen liittyen semanttiset verkot ja tietämyshallinnan käyttöliittymät olisivat loistava aihe pro gradu- tai diplomityöksi. Aihe sopisi IT-lähestymistavan lisäksi myös tarkasteltavaksi esim filosofian näkökulmasta tai yleisen lingvistiikan kannalta. On myös mielestäni etu, että aihe on suhteellisen neitseellinen, vähän käsitelty. Mutta kaikenlaista taustatietoa niin filosofiselta- lingvistiikan alueellata löytyy runsaasti heti, kun vain jätetään termi "lojban". Siispä olisi mahdollista päästä kohtuu vaivalla uranuurtajaksi!

Tarvitaan vain motivaatio ja ymmärrys siitä, että semanttisella tietämyksenkäsittelyllä on merkittävä tulevaisuus ihan lähellä, jo alkamassa. Lisäksi on ymmärrettävä ne merkittävät ongelmat, jotka tällä IT-alueella hidastavat kehitystä ja kuinka lojban on oleellinen ratkaisu. Tarvitaan tutkimusta oikeiden kysymysten asettamiseksi, ongelmien tarkan luonteen formuloimiseksi ja "prof of concept" demonstraatioratkaisua, jossa lojbania käyttäen pystytään tehokkaasti, interaktiivisesti syöttämään ja hallitsemaan tietämyskantoja.

Paljon on jo tehty. SUMO-ontologia on tyylikäs ylä-ontologia, jonka KIF-kieliset määrittelyt kääntyvät lähes sellaisenaan sujuvasti lojban-kielisiksi. Niiden luominen on ollut valtava työ ja kaikki on ilmaiseksi käytettävissä täällä:
http://ckip.iis.sinica.edu.tw/kifb/en/toc/0.html

torstai 20. maaliskuuta 2008

Minimaalinen lojban pikakurssi

Päätin kirjoittaa hyvin lyhyen katsauksen lojban-kieleen. Tarkoituksena on on antaa edes jonkinlainen vastaus siihen, miten lojban eroaa sekä luonnollisista kielistä, että myös lähes kaikista muista keinokielistä.
Ensiksikin lojbanin sisäinen rakenne eroaa radikaalisti luonnollisista kielistä. Lojbanissa ei ole sanaluokkia: substantiivejä, verbejä, adjektiivejä. Lojbanistanilainen ajattelu ei perustu näihin, vaan suhteisiin, relaatioihin. Kaikkien käsitteiden sisältö määräytyy niiden suhteissa toisiin käsitteisiin. Jos ymmärrät jonkin käsitteen, ymmärrät silloin miten se suhtautuu toisiin käsitteisiin. Tällainen looginen ajattelu on lojbanin ydin. Tavallisin muoto relaation määrittelevänä sanana lojban-kielisessä lauseessa on gismu, lojbanin juurisana. Muitakin on, mutta ei tässä pikakurssissa.

Lojbanin peruslausemuoto on bridi. Sen muoto on tällainen:

sumti1 selbri sumti2 sumti3 sumti4 sumti5 .

Selbri on relaatio, siis usein gismu, ja sumti on parametri, argumentti tai attribuutti (miksi sitä nyt haluaa kutsua). Ohjelmointia tunteville tämä vastaisi C:n sukuisten kielten esitystä:

selbri ( sumti1, sumti2, sumti3, sumti4, sumti5);

Lojbanin bridi siis käyttää paikkakoodia määrittelemään kunkin gismun parametrien, sumtien merkityksen, ihan niin kuin C-kielen funktiokutsu, pilkkuja vaan ei käytetä ja (yleensä) ensimmäinen sumti on ennen selbriä. Seuraavassa esimerkkinä joukko gismuja, juurisanoja, X:t ovat parametrejä:

patfu x 1 on x 2 :n isä
nelci x 1 pitää x 2 :sta
cifnu x 1 on vauva, pentu, edustaen lajia x 2
melbi x 1 on kaunis x 2 :n mielestä x 3 suhteessa x 4 standardin mukaan
kurji x 1 huolehtii x 2 :sta

Näistä gismuista huomaa, että lojbanin juurisanan merktys voi olla substantiivin, verbin tai adjektiivin kaltainen, mutta aina se kuitenkin kuvaa parametrien semanttista suhdetta. Parametrejä voi olla yhdestä viiteen. Tarpeen vaatiessa voi niitä vielä lisätä. Seuraavaksi muutama esimerkki-bridi:

.i la marttis. patfu la kirsis.
Martti on Kirsin isä.

.i la kirsis. cifnu
Kirsi on vauva.

.i la kirsis. melbi la marttis.
Martin mielestä Kirsi on kaunis.

.i la kirsis. nelci le patfu
Kirsi pitää isästä.

.i la marttis. kurji la kirsis.
Martti huolehtii Kirsistä.

Näistä triviaaleista esimerkeistä voi tehdä esim seuraavat havainnot.

1.Lauseet erotetaan toisistaan lyhyellä .i äänteellä. Piste ( . ) ei ole välimerkki vaan osoittaa ääntämisen taukoa. Välimerkkejä ei käytetä. Lojbanissa kaikki mitä kirjoitetaan on myös äännettävissä, siksi ei myöskään käytetä isoja kirjaimia.

2.Erisnimien kanssa käytetään la – artikkelia. Muita artikkeleita on paljon, mutta ei mitään ”sukuja”. Erisnimien on päätyttävä konsonanttiin ja pisteeseen, joka siis osoittaa vain lyhyttä taukoa.

3.Kaikkia gismun sumteja ei ole pakko käyttää.

4. Gismua voidaan le-artikkelilla varustettuna käyttää sumtina, jolloin tarkoitetaan ko gismun X1 sumtia. Siis le patfu on se, joka on jonkun isä, eli patfun X1. Kuten yllä: "x 1 on x 2 :n isä".

Esimerkkinä vielä realistisempi, monimutkaisempi lause:

.i la ranjit. smaji ca lenu la suzyn. cpedu le sanmi le bevri kei ki'u le nu ry. clite kei .e le nu ry. nelci le voksa be la suzyn. kei
Ranjeet on hiljaa Susanin pyytäessä ruokaa tarjoilijalta, koska hän on kohtelias ja koska hän pitää Susanin äänestä.

Lojbanin kielioppi on suhteellisen monimutkainen (mutta looginen, kiinnostava ja ihan opittavissa) sekä koko kielen tapa tarkastella maailmaa on muista kieliestä poikkeava. Kielessä käytetään paljon kieliopillisia pikkusanoja, joista käytetään nimitystä cmavo. Näitä ovat ovat yllä olevassa esimerkissä kaikki, joissa on vähemmän kuin viisi kirjainta. Viisikirjaimiset ovat aina gismuja elleivät ole erisnimiä.

Lausumisesta neljä suomalaiselle tärkeintä huomiota:

1.'J ' lausutaan shz-tyypisenä S-kirjaimena kuten ranskan sanassa 'bonjour'.
2. 'C' lausutaan sh -suhu-S – kirjaimena.
3.Heittomerkki: ' on kevyt H-kirjain. Siis yllä esimerkissä ki'u lausutaan ”kihu”.
4.'X' lausutaan vahvana H:na kuten nimessä Bach.

Muut sujuvat aika suomalaisittain, paitsi 'Z' englantilaisittain (ei siis 'ts' ).

keskiviikko 19. maaliskuuta 2008

Sanakirjat

Lojban-yhteisöllä on jbovlaste - projekti. JBovlaste on sanakirjojen toimittamisohjelma.

http://jbovlaste.lojban.org//

Xx-kieli to Lojban to Xx-kieli sanakirjoja on useilla kielillä, mutta ei vielä esim suomeksi. Kukaan ei ole tehnyt sellaista. Siis jossakin vaiheessa sekin olisi aloitettava. Olisin tyytyväinen, jos löytyisi joku, joka voisi aloittaa homman, sitä voi useampi sitten jatkaa työkalulla.

Työkalulta voi tulosta valmiita sanakirjoja PDF-formaatissa useilla eri kielillä. Mutta eipä ole vielä esim ruotsinkielistäkään sanakirjaa. Voisi yrittää ehtiä ennen ruotsalaisia.

Tulostin Englanti-Lojban-Englanti sanakirjan ja se näyttää hyvältä 169 sivua / 843 kB. Englanti-osiossa on pelkkä lojban-vastine, jota on erikseen katsottava esim sumti-paikkojen eli käyttötavan suhteen. Suomi-Lojban-Suomi sanakirjan tekeminen olisi tietysti vain käännöstyötä vaikka englanti-sanakirjasta.

Todennäköisesti hankin itselleni tunnukset vielä tämän kevään kuluessa ja lisään suomi-sanakirjaan ainakin näitä "yläontologian" käsitteitä. Mutta jos opuksesta halutaan kattava arkelämän käsitteitä myöten, tarvitsen apua.

Toinen nettisanakirja on siis:
http://members.fortunecity.com/jeroenkuiper/Linguistics/Lojban/Dictionary/aindex.html

Mutta oma PDF-sanakirja on kätevämpi, vaikka ei paperille tulostaisikaan.

perjantai 7. maaliskuuta 2008

Oppikirja ja uusi ajattelutapa

Olen tällä hetkellä saanut kirjoittamastani lojban-kielen alkeisoppikirjasta luoduksi suhteellisen lyhyen alun, jossa esitellään kielen taustaa ja ihan bridi-lauserakenteen, predikaattiajattelun perusteita sekä yksinkertaisten lauseiden luomista. Samalla opiskelen itse lojbania lisää lähinnä:
http://ptolemy.tlg.uci.edu/~opoudjis/lojbanbrochure/lessons/book1.html
- kirjaa käyttäen. Tässä lähteessä edistymistä haittaa esimerkkien vähyys, joka hidastaa asioiden sisäistämistä.

Juuri tästä syystä olen keskeyttänyt kirjoittamisen oppiakseni itse ensin riittävästi kieltä, jotta voin tuottaa riittävän laajoja esimerkkilukemistoja. Yritykseni olen oman motivaationi vuoksi keskittänyt lojban-lauseilla esitettävän yläontologian luomiseen. Yläontologia tarkoittaa niiden peruskäsitteiden määrittelyä, joilla reaalimaailman käytännön käsitteet voidaan määritellä. Viitteenäni on SUMO-ontologia:
http://www.ontologyportal.org/

Tämän yläontologian luominen liittää suoraan lojban-chatbot-projektiini.

Mutta koska lojban-kielen ajattelu eroaa melkoisesti englannin ajattelusta, niin joudun käyttämään ja määrittelemään hyvin erilaisia lojbankielisiä käsitteitä toistensa avulla. Koen homman melko haasteelliseksi, mutta ehkä myös maailmankuvaani muuttavaksi. Tämä puuhastelu havainnollistaa minulle, mitä syvästi kieli ja sen käsitteet (joista yksityisillä ihmisillä on vielä keskenään usein erilainen tulkinta) vaikuttavat ajatteluumme.

Koitan myöhemmin antaa tästä esimerkkejä.

keskiviikko 5. maaliskuuta 2008

Missä mennään

Lojbanin asema maailmalla on epäselvä. Toisaalta monet värikkäin ilmauksin maalailevat kielen ainutlaatuisia ominaisuuksia ja lojbanin kykyä ratkaista isoja ongelmia. Toisaalta kielen käyttö edistyy kovin hitaasti. Vain vähän konkreettista on saatu aikaiseksi ja kielen osaajia on vähän.

Mutta minun tulkintani on, että hidas edistyminen ei ole itse kielen vika. Teknologian, tieteen ja kulttuurin tilanne maailmassa on se, että aivan jokaisen on joka tapauksessa osattava englantia ja siksi yhdenkin uuden kielen opiskelu on vastenmieleinen ajatus. Eteenkin sellaisen kielen ollessa kyseessä, jonka puhujia on todella vähän, johon löytyy suhteellisen vähän opetusmateriaalia, jonka käyttöarvo on epävarma. Tästä seuraa taas edelleen, että mitään markkinarahoitusta kehitysprojekteihin ei ole saatavana.

Mutta minä uskon silti lojbanin mahdollisuuksiin. Oletan, että tarvitaan merkittävä kynnyksen ylitys: toteutettu projekti, joka kiistatta osoittaa lojbanin käyttöarvon suhteessa siihen vaivaan ja ajankäyttöön, jonka kielen opiskelu vaatii. Tarvitaan lisäksi laadukas, tehokas menetelmä kielen oppimiseen: oppikirja asteittain vaikeutuvine riittävän laajoine lukemistoineen ja audio-materiaalia: MP3-tiedostoja, jotka suoraan tukevat kirjan sisällön, kielen rakenteiden ja sanaston oppimista. Tarvitaan myös intensiivikursseja ym.

Se läpilyöntiprojekti voisi olla Jornen kaltainen työkalu (kts. alla) ja sen yhteydessä tai itsenäisenä aidosti lojbaniksi keskusteleva, chatbot-tyyppinen ohjelma, joka tukee lojban-kielellä tapahtuvaa tietämyksen, sovelluskohtaisten ontologioiden ja proseduurien määrittelyä.
Lojban-kielisen tietämyskokoelman muuntaminen muunlaiseksi (esim XML-tyyppiseksi) dataksi jopa jo olemassa olevien sovellusten käyttöön, on kohtuullisen suoraviivaista, vain normaalia ohjelmistokehitystä.

Tässä on linkkinä kolme pientä projektia, kaksi tutkimusta ja yksi epäselvästi kesken oleva, jotka havainnollistavat käsityksiä lojbanin käyttöarvosta:

Meeting the Computer Halfway: Language Processing in the Artificial Language Lojban
http://www.cs.brandeis.edu/~havasi/jimpe_sow.pdf

Jorne -project
http://jorne.sourceforge.net/

LOJBAN AS ATOOL FOR ENCODING PROSE ON THE SEMANTICWEB
http://users.csc.calpoly.edu/~gfisher/clas...rick_thesis.pdf

tiistai 4. maaliskuuta 2008

Miksi ihmeessä?

Olen nyt runsaat puoli vuotta yrittänyt omatoimisesti opiskella lojban-kieltä ja siinä rinnalla (luovia taukoja harrastaen) kirjoittaa suomenkielistä alkeisoppikirjaa lojbanista. Vaikeaa on ollut. Käyttämäni pääoppikirja itselleni on ollut:
http://ptolemy.tlg.uci.edu/~opoudjis/lojbanbrochure/lessons/book1.html
mutta tämä, kuten muukin löytyvä materiaali, painottuvat kieliopiin ja teoriaan, siinä sivussa sanastonkin opiskeluun, mutta varsinaiset lojban-kieliset alkeislukemistot puuttuvat. Siksi on vaikeaa muodostaa selvää käytännön kuvaa kielestä. Mutta etenen hitaasti koko ajan..

Olen luonut suomenkileisen keskustelufoorumin:
http://suomilojban.15.forumer.com/index.php?showforum=3
mutta toistaiseksi siellä ei ole ollut muita keskustelijoita kuin minä ja "Hopeatikari".

Minulla on päämääränä luoda lojbania puhuva "chatbot", tekoälykeskustelija, joka todella pysyy keskustelun juonessa mukana, eikä vain reagoi ohjelmoidulla pseudoälykkäällä tavalla ihmisen repliikkeihin.

Mutta ennen tätä minun on ymmärrettävä itse kielen olemus.

Leikkaan tähän vielä laatimani "FAQ:n" tuolta foorumin sivulta:

Mikä ihmeen lojban?

Lojban on 50v kestäneen tieteellisen kehityksen tuloksena syntynyt keinokieli. Sanan "lojban" "j"-konsonantti äännetään kuin englanninkielen measure-sanan "s", siis kuten "z", mutta huulet töröllään, "soinnillisena koronaalisena sibilanttina". Mutta jos se on vaikeaa, kuten minulle, niin suomalainen "s" välttää: siis "losban" tai "loszhban".

Muita jatkokysymyksiä:

1.* Mihin keinokieliä tarvitaan, eikö maailmassa ole jo tarpeeksi kieliä?

Toisaalta maailmassa on aivan tarpeeksi kieliä, joidenkin kielten puhujamäärä on hyvin pieni. Toisaalta kielten kokonaismäärä on laskussa, pieniä kieliä on häviämässä ja suurten kielten käyttöaste kasvaa. Keinokielet eivät ole oikeastaan edes mukana näillä markkinoilla, koska ne eivät juuri koskaan ole kenenkään äidinkielenä vaan eri kieltä keskenään puhuvien yhdistävänä apukielenä. Niiden yleinen yhteinen ominaisuus on luonnollisiin kieliin verrattuna ylivoimaisen helppo oppiminen. Kaikki luonnollisten kielten turhat vaikeudet on pyritty ohittamaan, jättämään pois.

2.* Miksi lojbania sitten tarvitaan, eivätkö esperanto ja interlingua riitä?

Ensimmäinen, vähäisempi syy, miksi esperanto ja interlingua eivät riitä, on näiden kielten korostunut eurooppakeskeisyys. Näiden kielten oppimista vierastetaan jossakin määrin Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolelle kielten sanaston ja kieliopinkin kulttuurisidonnaisuuden vuoksi. Valitettavaa ja ehkä turhaa, mutta totta.Toinen, merkittävämpi syy lisätä lojban tärkeiden keinokielten joukkoon on se, että esperanto ja interlingua ovat rakenteeltaan suunnittelupohjastaan huolimatta melko "luonnollisia kieliä". Niiden kielioppi perustuu tavanomaiseen luonnollisten kielten syntaksin ja semantiikan sumeaan keskenäiseen riippuvaisuuteen. Lauseen jäsennystä, syntaksin analyysiä, ei voi useinkaan yksiselitteisesti tehdä ilman sanojen merkityksen tuntemista, joka taas usein riippuu syntaksista ja asiayhteydestä.Lojbanissa tämä puoli on toteutettu paremmin. Sen kielioppi perustuu predikaattilogiikkaan, ja kielen suunnittelun tärkein tavoite on ollut sisällön yksiselitteisyys. Lojbanin lauserakenne, bridi, voidaan jäsennellä tuntematta sanojen merkityksiä ja jäsennyksen tulos myös auttaa ymmärtämään lauseen merkityksen yksiselitteisesti. Tätä ominaisuutta ei ole esperantolla ja interlingualla. Lojban on ei-kultturisidonnainen, looginen kieli.

3.* Mutta mitä konkreettista hyötyä lojbanista on?

Lojban on valmiina kielenä suhteellisen nuori. Sen vuosikymmeniä kestänyt huolellinen kehittely valmistui vasta 1997, kun "The COMPLETE Lojban Language" kirja julkaistiin. Siksi kielen hallitsevia on vielä vasta muutamia satoja ihmisiä ja "täydellisesti" osaavia on vain muutama kymmenen. Mutta lojbanistien määrä kasvaa vähitellen, sitä mukaa kun kielen arvo ja hyödyllisyys huomataan. Tällä hetkellä lähes ainoa itsekäs hyöty lojbanin opiskelusta ja harrastamisesta on tämän kielen loogisen maailmankuvan, tavan jäsennellä maailmaa istuttaminen omaan ajatteluun ja tutustuminen muihin vastaavalla tavalla ajatteleviin ihmisiin ympäri maailmaa. Mutta parasta käyttöä on itse osallistua lojbanyhteisön kehittämiseen ja laajentamiseen. Työtä on paljon, pienikin panos auttaa.Mutta lojbanin mahdolliset hyödyt (kunhan kielen käyttö ylittää tietyn kriittisen rajan) ovat suuret. Sen mielekkäintä käyttöä on kaikki sellainen, jossa sanotun tai kirjoitetun sisällön yksiselitteisyys ja ymmärrettävyys ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi sopimuskieli, lakikieli, patenttikieli, ja ennenkaikkea tuotekehityksen määrittelykieli. Lojbanin looginen rakenne mahdollistaa kirjoituskokonaisuuden sisällön muodollisen ristiriidattomuuden tarkastamisen puolueettomasti tietokoneella. Tällainen ei ole mahdollista luonnollisille kielille, ei todennäköisesti edes ensimmäisten AGI-sovellusten valmistuttuakaan.Lojban on "luonnollinen" ja tehokas menetelmä (nykyiset menetelmät eivät pääse tehokkuudessa lähellekään) tuottaa tietorakenteita semanttisen webin tarpeisiin. Semanttisen webin yleistyminen on hidasta nykyisten tehottomien tiedonsyöttömenetelmien vuoksi. Lojban on luonteva yhteinen kieli käytäessä vapaamuotoista, mutta sisällöltään vaativaa keskustelua tietokonesovellusten kanssa. Luonnollisten kielten käyttäminen tähän tarkoitukseen on mahdollista vasta, (mutta lojbaniin verrattuna silloinkin tehottomampaa) kun yleinen tekoäly, AGI on arkitodellisuutta. Mutta lojban voi olla myös tehokas väline tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

4.* Miksi lojban on kummallisen näköistä ja vaikealukuista?

Lojbanin suunnittelussa otettiin tavoitteeksi (en ole itse varma tavoitteen mielekkyydestä), että kirjoitettu ja puhuttu kieli ovat vastaavat toisiaan todella 100% tarkkuudella. Siis kaikki, aivan kaikki, mitä on kirjoitettu, on myös lausuttavissa. Siksi oli loogista, että esim. isot kirjaimet ja välimerkit jätettiin pois: niitähän ei lausuta luonnollisissa kielissäkään. Kirjoituksessa näet kyllä esim. pisteitä, pilkkuja ja heittomerkkejä, mutta ne ovat lausuttavissa, kuultavissa, ohjaamassa ääntämistä. Heittomerkki on kevyt "h" kahden vokaalin välissä, eli lausutaan konsonanttina. Piste ja pilkku ovat ääntämisen taukoja, estämässä foneemeja sekoittumasta ja puheen ymmärrettävyyttä heikentymästä. Pisteen sijaan lojbanin bridi-lauserakenteet eroitetaan toisistaan uuden lauseen alkuun sijoitetulla " .i " erottimella. Lojban näyttää aluksi hyvin oudolta, mutta silmä tottuu pian.. Lojbanin kauneus on rakenteessa ja loogisuudessa!

5.* Miksi lojbanissa ei ole (juuri) mitään tuttuja sanoja kuten esim esperantossa?

Lojbanin perussanasto tehtiin algoritmisesti sekoittamalla "lojbanisoidut" versiot maailman kuuden puhutuimman kielen lähinnä vastaavista sanoista, etsimällä yhtäläisyyksiä ja painottamalla niitä näiden kielten puhujien määrien suhteessa. Kielen runsaat 1300 viisikirjaimista, kahta vakiomuotoa edustavaa juurisanaa, gismua ovat todella enimmäkseen outoja, mutta melko tasapuolisesti kaikille ihmisille maailmassa. Minusta näissä sanoissa on silti jonkinlainen "luonne", ihmiskunnan kielten syvempi "perusluonne" (?).

6.* Onko lojban tietokoneen ohjelmointikieli?

Ei, lojban tehtiin ennenkaikkea ihmistenvälistä kommunikaatiota varten. Sillä sellaisenaan ei voi ohjelmoida tietokoneita (ainakaan tällä hetkellä), vaikka onkin olemassa ohjelmointikieliä, kuten esim prolog, jotka lojbanin tapaan perustuvat predikaattilogiikkaan.

7.* Eikö looginen kieli ole kylmä, vivahteeton ja kykenemätön ilmaisemaan tunnetta?

Ei, kielen käyttö ratkaisee sen vivahteikkuuden ja ilmaisun tunteikkuuden. Lojbanilla pystytään ilmaisemaan kaikki se, mitä luonnollisilla kielilläkin. Sillä pystyy halutessaan muodostamaan niin vertauskuvallisia ja hämäriä kiertoilmaisuja kuin on kulloinkin tarve. Lojbanissa on useita erityisesti kirjallisesti esitettäviä tunneilmaisurakenteita, jotka muissa kieleissä jätetään usein lausujan intonaatiolla tai visuaalisella ilmeikkyydellä ilmaistaviksi.

8.* Onko lojban helppo oppia?

Lojban on helpompi oppia kuin lähes kaikki luonnolliset kielet, mutta vaikeampi kuin useimmat muut keinokielet. Lojbanin sanasto on kaikille lähes kokonaan vieras ja sen laajahko ja tuttuihin kieliin verrattuna "outo", mutta yksiselitteisen säännöllinen kielioppi vaativat hieman opiskeluponnisteluja.

9.* Kuinka moni ihminen osaa lojbania?

Hyvin lojbania puhuvia on vain muutamia kymmeniä. Kieltä auttavasti osaavia on joitakin satoja ja sen alkeisiin tutustuneita joitakin tuhansia. Tarkkoja tilastoja ei ole olemassa.

10.* Miksi opetella kieltä, jota tuskin kukaan osaa?

Tällä hetkellä tärkeimmät motiivit voisivat olla lojbanin ainutlaatuisuuden ja tärkeyden ymmärtämisestä seuraava halu osallistua lojban-yhteisön kehittämiseen, asettaa itselleen älyllinen haaste ja tärkeimpänä syynä toive kielen suuresta arvosta tulevaisuudessa, ehkä jo lähitulevaisuudessa. On hyvä olla edelläkulkijoiden joukossa.

11.* Mikä lojbanissa on niin loogista, verrattuna muihin keinokieliin?

Liian pitkä vastattava tähän yhteyteen. Tähän liittyviä seikkoja on paljon. Lojbanin tapa jäsentää maailmaa on perustavanlaatuisesti erilainen kuin luonnollisissa kielissä ja myös muissa keinokielissä. Lojban ei jaa käsitteitä adjektiiveihin, substantiiveihin ja verbeihin vaan kaikki käsitteet määritellään niiden suhteina toisiin käsitteisiin, predikaatteina, eräänlaisina funktioina. Tämä ei ole käytännössä ihan niin toisesta maailmankaikkeudesta vaan toiset lojbanin käsitteet ovat hyvin substantiivinomaisia, toiset adjektiivinomaisia tai verbinomaisia, mutta kaikkia kohdellaan kielessä samalla tavalla. Lisäksi kielessä on suuri joukko hyvin harkittuja syntaktisia ratkaisuja, jotka korjaavat luonnollisten kielten tunnettuja hämäryyksiä.

12.* Miten lojbania olisi helpointa opiskella?

Luonnollisesti helpointa olisi kuten muidenkin kielten kyseessä ollessa: ensimmäisenä kielenä, kotikielenä jo imeväisikäisenä. Siis suosittelen lämpimästi lojbanin ottamista kotikieleksi ja sen opettamista lapselle. Kaksikielisyys tutkitusti edistää älykkyyttä ja lojbanin paras paikka olisi heti ensimmäisenä kielenä.Mutta kielen opiskelu aikuisena vielä nykyään on aloitekykyä vaativaa ja opetusmateriaalista on puutetta. Paras ratkaisu tällä hetkellä on käydä itse läpi netistä löytyvää opetusmaterialia ja tulla mukaan perusteilla olevaan suomenkieliseen (tietysti lojbania tullaan myös käyttämään) toimintaan. Yhdistämällä voimamme pystymme ehkä järjestämään esim. lojban-kielen kesäleirin ja intensiivikurssin.

13.* Mistä saa tietoja ja opetusmateriaalia?

A Logical Language Group" toimittaa www.loiban.org -sivua, joka on lojbanin keskipiste netissä. Siellä on linkkejä opetusmateriaaliin ja muihin tietoihin.Tälle sivulle:http://www.lojban.org/tiki/tiki-index.php?...or+Beginners&blon kerätty keskeiset oppimateriaalit. Kielen virallinen määrittely löytyy kirjasta"The COMPLETE Lojban Language", John Woldemar Cowan, ja on tilattavissa esim Amazonista:http://www.amazon.co.uk/Complete-Lojban-La...93587348&sr=8-1Se ei ole halpa kirja ja siitä ei kannata aloittaa. Mutta se on ehdoton käsikirja pidemmälle ehtineille.